Tulosta

Ajankohtaista

Näytä nykyinen sisältö RSS-syötteenä

Ajankohtaista

Tiedote 21.04.2018

Tekemässä ilmaisia hoitoja Emmi-Kodin asukkaille

 
Teimme hoitoja kolmistaan, minä Chetna, Charejaa sekä Satu.

Äitienpäivä lähestyy, ja halusimme tällä tempauksella antaa mahdollisuuden hoitoihin myös ihmisille, joiden ei muuten ole mahdollista tulla käymään hoidoissa. Äideille ja isille ja niille, joille ei ole lapsia suotu.
 
Kosmetologi_Chetna_tekee_kynsilakkausta_Emmi-kodin_asukkaalleKosmetologi_Charejaa_tekemassa_kynsillakkausta_Emmi-kodin_asukkaalle


Oli tosi mukava käydä tekemässä hoitoja, ja kuunnella asukkaiden hauskoja juttuja ja asukkaatkin olivat mielissään käynnistämme. Haluamme kiittää Emmi-Kotia ja Emmi-Kodin asukkaita mukavasta päivästä :) <3
Hoitokodin työntekijät tekevät todella tärkeää työtä ihmisten auttamiseksi.


Vanhainkodissa käyminen herättää sekä ihania, mutta samalla myös haikeita tunteita.

Ihmisen elämä kestää vain hetken, ja kukaan ei tiedä kohtaloaan.
Väistämättä vanhainkodissa käynnin yhteydessä tulee mieleen myös ajatus ihmisen elämän katoavaisuudesta.

Hoitokodissa asukkaat saavat hyvän hoivan ja turvan, mutta äidin ja muiden rakkaiden ihmisten tulisi saada myös läheistensä ja omaistensa huomiota loppuun saakka, olivat he minkälaisessa kunnossa tahansa. Toivottavasti mahdollisimman monella tämä myös toteutuu ja läheiset käyvät katsomassa rakkaitaan myös hoitokodeissa.

Alla vielä pari kuvaa tekemistämme hoidoista Emmi-Kodin asukkaille.

Kosmetologi_Charejaa_tekemassa_kulmia_hoitoa_asukkaalleSarkku_juttelee_Emmi-Kodin_asukkaan_kanssaTekemassa_hoitoa_Emmi-Kodin_asukkaalleKosmetologi_Chetna_tekee_hoitoa_Emmi-kodissa

 

Äiti on ainutlaatuinen



Nykyajan kulttuurissa maailma kulkee vauhdilla.
Kaverit ja työkaverit vaihtuvat.
Puolison vaihtaminenkin on nykyään hyvin yleistä.

Äiti muistuttaa kuitenkin meitä elämän tärkeimmistä asioista.
Pysyvästä rakkaudesta joka ei katoa elämäntilanteiden ja tuulten,
mukana. 

Äidin elämä on yhtä iloa, kuitenkin ollen heti synnytystuskista lähtien lähtien suunnatonta kipua.

Kivuliaan synnytyksen jälkeen äiti hoitaa lasta.
Äiti imettää, ruokkii ja huolehtii lasta ja kasvattaa vauvasta asti aikuiseksi.

 
Loputtomien vaipanvaihtojen ja lapsen itkujen ja oikkujen keskellä äiti kärsivällisesti opettaa lasta kaiken aikaa ymmärtäen. 


Äiti todella laittaa lapsensa itsensä edelle,
kaikista vaikeuksista huolimatta.

Pikkuhiljaa lapsi oppii konttaamaan, kävelemään ja puhumaan.

Äidinrakkaus on jotain erityistä.
Toivottavasti myös ihmiset joilla ei ole äitiä saavat elämäänsä jonkun, joka välittää heistä yhtä paljon kuin äiti.
 
 

LAPSUUDEN JÄLKEEN AIKUISELÄMÄN HAASTEET



Kun vuodet kuluvat, jotkut äidit käyvät suunnatonta taistelua lastensa pärjäämisen, jaksamisen sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin puolesta lapsensa nuoruus- ja aikuus iällä.

Suomalaiset vanhemmat ovat yleensä todella rakastavia lapsiaan kohtaan.
Vanhemmat käyvät läpi kovan tasapainoilun työelämän, vapaa-ajan, parisuhteen ja kasvattajan roolin välillä.

Jossain vaiheessa lapsi saa ulkopuolisia vaikutteita muualta,
ja usein kuulee Suomessa lasten kiroilevan ja haistattelevan vanhemmilleen, epäkunnioittavan ja kokeilevan rajojaan eri tavoilla kaiken sen jälkeen, mitä äiti on tuohon mennessä tehnyt lapsensa hyvinvoinnin eteen.

Tämä tuntuu todella pahalta kuunnella.

Lapsi ei kuitenkaan ymmärrä miten pahalta tämä äidistä tuntuu, ja syvällä sydämessään lapsi tai nuori muistaa kuitenkin äidin ja rakastaa äitiään, ja ymmärtää äidinrakkauden olevan rajatonta.


 

CAMBODIASSA ON PERHEKESKEINEN KULTTUURI



Perinteiseen Cambodialaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti perhekeskeisyys ja  vanhempien kunnioittaminen.

Cambodiassa et juuri kuule lasten kiroilevan vanhemmilleen,
vaikka kulttuuri on tosin muuttunut myös kotimaassani.

Cambodialaisessa kasvatuksessa on perinteisesti luotettu kovaan kuriin. Äiti on sinulle
”toinen jumala” joka on antanut sinulle elämän.

Äitiä ei siis saa kohdella kaltoin, ja uskomusten mukaan saat kokea todella kurjan elämän jos et kunnioita vanhempiasi.

Itse koin lapsuudessani äidinrakkauden hyvin eri tavalla kuin monet muut.

Punakhmerien otettua vallan Cambodiassa jouduimme asumaan maaseudulle, ruokaa saimme  vain henkemme pitimiksi.
Tuolloin äiti antoi minulle ja sisaruksilleni omia ruokiaan,
jotta saimme elää, vaikka hänellä itsellään oli myös todella kova nälkä.
Muistan tämän äidinrakkauden aina, vaikka olin tuolloin hyvin pieni.

Pian Punakhmerit erottivat lapset vanhemmistaan, ja he antoivat lasten nähdä vanhempansa vain yhtenä päivänä vuodessa, ja tätä jatkui yli kolme vuotta.

Asuin siskoni kanssa, ja itkin joka päivä, katselin taivaalle ja mietin missähän äitini on ja mitä hänelle kuuluu.


Lopulta Punakhmerien hallinnon kaaduttua pääsin onneksi kuitenkin palaamaan äitini luo.
Äitini tuli Suomeen ja järjesti myös sisarusteni sekä minun tulemisen Suomeen. Äiti ja perhe on minulle hyvin rakas ja vietän paljon aikaa äitini kanssa.

Itse olen kokenut äitiyden sekä Cambodiassa, jossa tyttäreni on syntynyt, sekä Suomessa, jossa kaksi poikaani on syntynyt.

Molemmilla kulttuureilla olisi ehkä jotain opittavaa toisistaan.

Cambodialaisessa kulttuurissa on mielestäni parasta se,
että perhekeskeinen kulttuuri on pysynyt nykyisestä maailmanmenosta huolimatta edelleen vahvana ja lapset tiedostavat ehkä monesti vaikeammasta lapsuudestaan johtuen myös äidin kokemat vaikeudet paremmin, ja monesti osaavat arvostaa enemmän äitiään.


Vaikka pidän cambodialaisesta kasvatustavasta monella tapaa, niin cambodialaisessa kasvatuksessa voisi ottaa oppia myös suomalaisesta monesti hieman lempeämmästä kasvatuksesta.




 

ÄITI HOITAA LASTAAN, LAPSI HOITAA ÄITIÄÄN



Normaalissa cambodialaisessa perheessä usein lapset hoitavat vanhempiaan näiden vanhuusvuosina.
Cambodialaisen kulttuurin mukaan ainakin parempiosaiset lapset pitävät huolta vanhemmistaan.

Näin huollettavasta on tullut lopulta huoltaja,
Cambodialaisen kulttuurin mukaan ikäänkuin kiitoksena vanhemmille heidän tekemästä kovasta kasvatustyöstä.

Cambodialaisen perinteen mukaan lapset, vanhemmat ja isovanhemmat pitävät tiiviisti yhtä.
Perinteen mukaan lapsilla on tapana esimerkiksi pestä vanhempiensa jalat Cambodialaisen uudenvuoden aikaan.
Chetna_pesee_aitinsa_ja_isansa_jalat_Cambodialaisen_perinteen_mukaan

Kuvassa Chetna pesee vanhempiensa jalat Cambodialaisen perinteen mukaan.



Jalkojenpesun tarkoituksena on kunnioittaa vanhempiaan,
puhdistaa ja antaa anteeksi kaikki vanhat erimielisyydet.

Cambodiassa vanhempia ei viedä vanhainkotiin.
Olisi ihana ajatus, että lapset aina huolehtisivat vanhemmistaan,
mutta valitettavasti tämä johtaa Cambodiassa myös tilanteisiin,
jossa lapsi lopulta kääntää selkänsä vanhemmilleen jättäen nämä asumaan vaille kotia :(
Toivon, että Cambodiaan tulee myös hoitokoteja ikäihmisille,
joilla ei ole auttajia.


 

ÄLÄ AIKAILE ÄIDIN MUISTAMISESSA



Kenenkään elämää ei voi ennustaa.
Jotkut onnekkaat äidit pääsevät lähtemään maailmasta lastensa ja rakastamien ihmistensä saattelemana, jotkut lähtevät olleen välirikossa lastensa kanssa.


Elämä on arvaamaton, siksi meidän pitäisi muistaa rakastaa äitiämme ja läheisiämme nyt, eikä vasta huomenna.

Jos luet tätä, ja sinulla on äiti tai muu rakas henkilö, muista että kaikki, äiditkin ja kaikki ihmiset tekevät myös tyhmyyksiä.

Vietä hänen kanssa yhteistä aikaa, unohda mahdolliset vanhat riidat ja muista,
mitä ikinä hän onkaan tehnyt, Hän on aina tehnyt kuitenkin parhaansa.
<3<3

 

 

 

 

Tiedote 12.12.2017

Annamme 23.12.2017 mennessä ostettujen lahjakorttien tuotosta

yht. 10% hyväntekeväisyyteen, jolla tuetaan 100-Vuotiaan Suomen huonompiosaisia,

sekä kotimaamme Kambodzhan orpoja lapsia.

Lisäksi 15€ arvoinen kaupanpäällinen. Lue lisää alta.

 

Haluamme tukea tänä jouluna lahjakorttimyynnillämme huono-osaisia, ja valitsimme sopivimmat hyväntekeväisyyskohteet kysymällä asiakkaidemme mielipidettä.

 


Iloinen ja surullinen joulu


Joulu on ihanaa aikaa meille suomalaisille. Tapaamme läheisiämme, ystäviämme, vanhempiamme ja sukulaisiamme sekä jaamme antamisen ilon meille tärkeimpien ihmisten kanssa  mm. yhteisenä aikana, lahjoina tai millä tavoin kukakin haluaa joulunsa viettää.

Itse vietän joulua perheeni ja ystävieni kanssa,
joka koostuu nykyisin sekä kambodzhalaisista että suomalaisista,
sekä myös muun maalaisista.

Ympäri Suomea puhutaan käsitteestä Joulurauha.

Kun minä (Chetna) tulin Kambozshasta Suomeen vuonna 1994 jouluaattona,
niin ihmettelin, että missä kaikki ihmiset ovat?

Kadut olivat totta tosiaan aivan tyhjiä, tai siltä ainakin tuntui, kun olin tottunut kotimaani menoon ja melskeeseen, jossa kadut ovat aina täynnä ihmisiä.


 


Kaikille ei tule joulu

Tämän ihanan yhdessäolon ja yhteisen ajan viettämisen aikana rakkaimpien ihmisten kanssa unohdamme monesti, että joulu ei tule kaikkialle.

Opin vuosien saatossa Suomeen tultuani, että ei täällä kaikki ole niin ruusuista kuin alun perin luulin tänne tullessani.

Mutta samalla, kun vietän joulua mukavissa tiloissa rakkaimpien ihmisten seurassa, muistan myös ajan jolloin elin lapsena kotimaassani Kambodzhassa peläten ja paeten Punakhmerejä, ruokana muutama lusikallinen riisiä päivittäin, ja vettä sen verran että pysyimme hengissä.

 


Tänäkin päivänä joku lapsi jossain maailmalla viettää joulun ilman ruokaa, suojaa ja vanhempiaan

Kun syön jouluaterian perheeni kanssa Suomessa, niin samalla ilon keskellä muistuu mieleeni nuo ajat lapsuudestani, jolloin ruokaa ei ollut kuin juuri ja juuri henkemme pitimiksi.
Rauhaa ei ollut, vaan koko ajan saimme pelätä ja olla varuillamme mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. 

Punakhmerit olivat tappaneet isäni ja erottaneet lapset vanhemmistaan, ja elin jatkuvassa pelossa, näkisinkö äitiänikään enää koskaan.

Muistan nälän kouraisun vatsassani, ja miten pahalta tuntuu ajatella, että tänäkin päivänä joku samanlainen lapsi tuolla jossain viettää joulun ilman ruokaa, suojaa ja kenties ilman vanhempiensa turvaa.
 


Eniten Kambodzhassa sydämeeni koskee kodittomat  ja orvot lapset

Olen käynyt Suomeen muuttamiseni jälkeen muutaman kerran kotimaassani, ja pidän maastani kovasti ja tulen aina rakastamaan maatani.

Olen iloinen maassani tapahtuneesta kehityksestä, ja kambodzhalaisia ihmisiä yhdistää iloisuus ja myönteinen elämän asenne.

Ongelmia kuitenkin on edelleen, ja eniten sydämeeni koskee kotimaassani elävät orvot ja kodittomat lapset, sekä lapsiorjat.
En voi kuvitella, miten joku voi käyttää lasta hyväkseen oman rahallisen etunsa tavoittelemiseksi sillä tavoin.

 


100-Vuotiaassa Suomessakin on avun tarvitsevia ihmisiä

Suomikaan ei ole mikään paratiisi.
Kaikkialla maailmassa, kaikissa maailmankolkissa on erilaisia ja samanlaisia ongelmia.

Suomi on harvaan asuttu maa, toisin kuin kotimaani Kambodzha.
Suomessa on esimerkiksi paljon helpompaa syrjäytyä jo joutua ulkopuoliseksi kuin Kambodzhassa.

Kaikista ongelmista johtuen esimerkiksi itsemurhaluvut suhteessa väkilukuun ovat korkeimmat Suomessa.
Monella tapaa kambodzhalaiset pitävät toisistaa huolta enemmän kuin suomalaiset.
Toisaalta monesti suomalaiset huolehtivat toisistaan hyvinkin paljon.

Asioita ei voi yleistää liikaa.
Jokaisella ihmisellä, jokaisella yksilöllä on omat ongelmansa ja haasteensa joista hänen täytyy selviytyä. Niin myös kansakunnilla.

Olen myös tutustunut Suomen 100-Vuotiseen historiaan, ja sehän on ollut todella haasteellinen.

Suomessa on paljon hyvää, ja etenkin jouluna suomalaisten hyväntahtoisuus näkyy kaikkialla.
Onhan joulupukkikin keksitty Suomessa, joka pohjimmiltaan on ennenkaikkea toisille antamisen ja hyväntahtoisuuden symboli.
 


Tehdään yhdessä joulu niin monelle, kuin pystymme

Kaikki mitä näemme ympärillämme, on yhteisen ponnistelun tulosta.
100-vuotias Suomi on kokenut monia todella vaikeita vaiheita heti syntymästään asti.

Kotimaani Kambodzha koki järkyttäviä asioita sisällissodan aikana, kuten myös Suomi heti itsenäisen valtion alkutaipaleista lähtien.

Joulupöytään saamemme ruoka ei ole itsestäänselvyys, vaan hyvien ihmisten yhteisten toiveiden, haaveiden ja tekojen tulos, jota on kehitetty vuosia ja vuosikymmeniä yhdessä.



Tänä vuonna annamme omastamme tuodaksemme joulun niin monelle kuin itse suinkin pystymme

Tänä vuonna mielemme on apua tarvitsevien luona.

Lahjoitamme yhteensä 10% kaikkien jouluun mennessä myymiemme lahjakorttien tuotosta seuraaviin kohteisiin tasapuolisesti asiakkailtamme saamamme palautteen perusteella:


Avustuskohteet:

-Syöpäsairaiden Lasten Tutkimus- ja Tukisäätiö SYLVA
-Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palvelu 
(suomalaisten syrjäytyneiden nuorten auttamiseen)
-Kambodzhan kodittomien ja orpojen lasten auttamiseen
 

Asiakkaillemme:

Ostaessasi meiltä minkä tahansa lahjakortin 22.12.2017 mennessä,
saat kaupanpäälle kupongin,
jolla saat minkä tahansa kasvohoidon yhteydessä:
Kulmien värjäyksen ja muotoilun
TAI
Ripsien kestovärjäyksen

(edun arvo 15€)


Selvennyksenä:


1. Jos ostat lahjakortiksi kasvohoidon, niin yllämainitut lisähoidot kuuluvat lahjakorttiin automaattisesti.
2. Jos ostat jonkun muun kuin kasvohoitolahjakortin, niin saat silti kiitoksena kupongin, joka oikeuttaa yllämainittuihin lisähoitoihin kasvohoidon yhteydessä. Tämän kupongin voi käyttää joko lahjakortin saaja, tai vaikka sinä itse myöhemmin :)

 

Kiitos ostoksistasi ja tuestasi!

 

T. Hun Chetna Tran-Tiussa
Kosmetologi
Kauneushoitola Angkor Day Spa



Powered by Powered by